Valkoisen ranskiksen jälkeen piti sitten saada taas mustaa kynsille. Kuten lähes jokaisella kerralla, kun kynsiäni huoltelen, niin tälläkin kertaa minulla oli suuret koristelusuunnitelmat, joissa olisin laittanut joihinkin kynsiin leopardikuviota tai seepraraitoja tai jotain eläimellistä ja sitten osan kynsistä olisin kuorruttanut kaikenlaisilla strasseilla. Kuitenkaan näistä suunnitelmista ei jälleen toteutunut yhtään mikään, tai no se musta väri kyllä pysyi alusta loppuun samana...
Päätin laittaa strasseja kynsille sitten pikakuivattajalla. En sitten laittanut, kun en osannut tietenkään valita millaisia ja minkä värisiä. Kaivelin siinä sitten koristeitani ja bongasin hopeat niitit, jotka olin jo unohtanut. Laitoin kynnelle tipan pikakuivattajaa ja iskin niitin siihen nopeasti ja painoin sormella jonkun aikaa, että se varmasti jäisi kiinni. Jokaisen laitoin samalla tavalla yksi kerralla.
Viimeksi niittejä kynsiin laittaessani laitoin ne päällysgeelin alle ja siellä ne eivät oikein pysyneet. Toisaalta silloin touhotin kukkakaupassa, joten sekin voi olla syynä huonoon pysyvyyteen. Tällä pikakuivattajakiinnityksellä ne pysyivät menossa mukana viisi päivää, kunnes sitten päätin ottaa ne pois. Laitoin kuitenkin pari kerrosta päällyslakkaa niittien päälle vielä, että varmasti pysyisivät menossa mukana ja toisaalta uskon kyllä siistillä sisätyöllä, jossa ei juurikaan kynsiä tule kolhittua olleen osuutta asiaan.
En olisi ottanut niittejä kynsiltä pois, mutta päätin sitten heittäytyä niinkin herkäksi, että ystävänpäivän kunniaksi laitoin vaaleanpunaisia sydänpaljetteja nimettömiin... Nyt nuo sydämet alkavat tökkiä ja pitäisi taas keksiä mitä härpäkkeitä näihin kynsiin seuraavaksi kiinnitän. Ehkä saan näin viikon jälkeen tehtyä päätöksen niistä strasseista, kun tosiaan tuosta geelilakkauksen teosta on kulunut nyt viikko. Että mä saan nopeasti nämä jutut tänne blogiin. Näätte jopa minun ystävänpäiväkynteni myöhässä, kyynel.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti