perjantai 29. kesäkuuta 2012

Mun koti ei oo täällä

Chisun biisin nimi pääsi myös tämän postauksen otsikoksi, koska vähän aikaa sitten minulla oli tuollainen fiilis, kun astuin 41,5 neliön yksiööni. Kaksiohan tämä oikeasti on, mutta paperilla yksiö. Mutta kuitenkin siis, en pitänyt kodistani. Se oli tylsä ja jotenkin niin nähty. Toisin on tilanne nyt, koska alennusmyynneistä löysin kotiini uutta kivaa. Kiinnosti teitä tai ei, niin höpisen nyt kodistani.

Olen asunut täällä lokakuusta 2010 lähtien vuokralla ja muuttaessani tänne täällä maalailtiin, uusittiin tapetit ja vaihdettiin rikkinäisen muovimaton tilalle laminaattilattia. Kaikki kalusteet ostin Ikeasta muuttaessani, kun olin säästänyt rahaa muuttoa varten, kun ei äidin nurkissa enää viitsinyt pyöriä. Joitan olen kuitenkin ostanut muualta esimerkkinä sänkyni.

Tältä olohuoneeni näytti vuonna 2010, kun olin juuri muuttanut.

Tuosta sisustuksesta vuonna 2010 on kyllä menty hurjasti eteenpäin. Enää täällä ei näytä keskeneräiseltä. Etsimme siskoni kanssa minulle verhoja maanantaina, kun olimme shoppailemassa. Törmäsimme näihin aivan ihaniin Vallilan verhoihin ja ne olivat vielä puoleen hintaan! Tottakai nappasin ne koriini. Yhteensä ne maksoivat siis vain 50 euroa, kun normaalihinnaltaan olivat 100e. Voi että mä olen iloinen. Olin pitkään etsinyt värikkäitä verhoja, joissa olisi jotain kuviota.




Hankin myös netistä pari julistetta seiniä koristamaan, kun olen pitkään miettinyt mitä niihin ripustaisi. Myöhemmin hankin julisteille kehykset. Lisäksi olen laittanut jääkaapin oveen sekä makuuhuoneen oveen paikallisesta juottolasta otettuja bändien keikkajulisteita. Ne ovat kivoja muistoja. Alesta löytyi keittiön pöydälle uusi kaitaliina ja musta pellavakaitaliina olohuoneen puolelle.






Sama sohva se on vaikka valkoinen onkin. Irtopäälliset on kivoja.


Keittiöni on aivan kammottava, sille ei remontissa tehty mitään, kun on kuitenkin hyvässä kunnossa. Se ei vaan sovi yhtään tyyliin tuon kammottavan pyökin vuoksi. :D




Makuuhuoneestani en saanut yhtään onnistunutta kuvaa, koska se on niin pieni koppi. Siellä kuitenkin musta väritys jatkuu ja väripilkkuna on violettia.

Tällainen tämä ensimmäinen oma vuokra-asuntoni sitten on. Kovasti haluaisin vaihtaa isompaan, mutta kyllä täällä on ihana asua, kun kaikki on lähellä ja olen vihdoinkin saanut tästä enemmän minun näköiseni. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti